30. tammikuuta 2015

Hauskasti keittiöön






Tänään ei murjoteta, eikä mökötetä. Heittäydytään hassuttelemaan ja leivotaan vaikka leipäsiä, kutkutellaan kainalosta ja taputellaan täysiä vatsoja.

Arki ei ole pakkopullaa, ei ainakaan Taikatuun iloisissa tuotteissa. Nämä hauskat patakintaat, -laput, pannumyssyt ja monet muut kivat jutut syntyvät käsin tehden Anttolassa. Taikatuun nauravainen Marketta Eerikäinen ideoi ja työstää arjen iloksi hykerryttävän hauskoja tuotteita. Löydän itsenikin tuolta patalappujen joukosta... ...löydätkö sinä?

Varsin MAUkkaita värejä ja HAUskoja oivalluksia!









27. tammikuuta 2015

Sisustustaminen - turhakkeitako?





"Luonnosta välittäminen ja maapallon hyvinvointi ovat olleet ajankohtainen puheenaihe jo pitkään. Ne ovat nouseva trendi myös sisustuksen puolella." kirjoitin edellisessä postauksessani.

Toivottavasti trendi ei jäisi vain ohimeneväksi muotivillitykseksi vaan kuluttamisen asenteet muuttuisivat pysyvästi. Kulutamme jatkuvasti luontoamme ja maapalloamme sen enempää sitä miettimättä.
Toisaalta koko ajan kehitetään luontoystävällisempiä tuotantomenetelmiä, valitaan ympäristöystävällisempiä materiaaleja ja tuotteita, lähiruoka on arvostettua, pidämme huolta terveydestämme, lenkkeilemme metsäpoluilla, hyvinvointimme paranee joogaamalla...

...mutta muistammeko enää kaupan kassalla luontoa ja maapalloamme. Valitsemmeko eettisesti ja ekologisesti valmistettuja tuotteita? Vaadimmeko kotimaista? Olemmeko valmiit maksamaan vähän enemmän tai etsimään vähän pidempään luontoystävällisempää tuotetta? Vai nappaammeko arkikiireessämme tutun kauppakeskuksen ketjuliikkeestä halvan ja helpon tuotteen?
 
Tiedostava käyttäytyminen omaa kulutustamme kohtaan soisi kasvavan myös sisustamisen kuin muodinkin puolella.

Sisustamisen ei tarvitse olla turhakkeita, ei hetkellisiä trendivillityksiä. On virkistävää somistaa kotia uusilla verhoilla, matoilla, tyynyillä ja sisustusesineillä, mutta jään miettimään tarvitsemmeko todella uutta. Onko tarve todellinen.

Löytyisikö sisustukseen piristystä kaappien kätköstä tai kirpputorilta tai lainaksi ystävältä. Kierrättäisinkö vanhat mattoni ja ompelisinko vanhoista verhoista jotain muuta. Keksisinkö... Oivaltaisinko... Olisikohan lipaston käyttämättömistä laatikoista olohuoneen pöydäksi... tai sukset, niistä saisi tauluhyllyt seinälle...

Ajatus saa siivet.

Kuinka te kierrätätte sisustusvimman iskiessä?





Tämän postauksen kuvat ovat nopeita räpsyjäni Forma Kevät 2015 messujen Trendialueelta. Alueen on suunnittellut RAW Design blogin kirjoittaja Peeta Peltola. Hänen blogistaan löytyy enemmänkin juttua trendialueesta ja keväisen inspiroivia kuvia, käykäähän lukemassa!


25. tammikuuta 2015

Luonto tulee kotiin - sisustuksen trendit






Luonnosta välittäminen ja maapallon hyvinvointi ovat olleet ajankohtainen puheenaihe jo pitkään. Ne ovat nouseva trendi myös sisustuksen puolella.

Forma Kevät 2015 messuilla Hanna Sumari kertoi kevään sisustustrendeistä ja kuinka ne löytyvät usein ihmisestä itsestään.

Hän toivoi meiltä suomalaisilta omien juurien tunnistamista ja perinteiden päivittämistä tähän päivään. Kansanperinteiden rohkea, uusi ja innovatiivinen käyttö olisi mielenkiintoista. Hanna Sumaria inspiroi myös nuorten suunnittelijoiden ja vanhojen tekijöiden yhteistyö. Mitä siitä saattaisikaan syntyä!


E L Ä M Ä N   J Ä L J E T   N Ä K Y V I I N  Luonto tulee kotiin. Suomalaisille metsä ja luonto ovat osa identiteettiämme ja perinteitämme. Aidot materiaalit, kuten puu, kivi ja nahka näkyvät entistä enemmän sisustuksissa. Kekseliäästi hyödynnetyt oksat, pöllit, kivet ovat sisustuksen pieniä muistutuksia ympärillämme olevasta luonnosta. 
Myös kaluste- ja pintamateriaaleissa arvostetaan aitoja materiaaleja. Niiden elinikä on pitkä ja niissä elämänjäljet saavat näkyä. Enää ei haeta kliinistä ja virheetöntä. Nyt näytetään elämää ja tunnetta. Juuri kolhut ja naarmut tekevät pinnoista kauniin ja mielenkiitoisen.

 
L I I A N   P I E N I   M A T T O   on kuin liian lyhyet housut. Katse on lattioissa, sillä matot ovat näyttäviä ja ehdottomasti tarpeeksi suuria yhdistämään huonekaluista yhtenäisiä kokonaisuuksia. Hanna Sumari vertaakin tyypillistä sisustusmokaa eli liian pientä mattoa hauskasti liian lyhyisiin lahkeisiin. Kalustuksessa yhdistetään oikeasti vanhoja sekä designhuonekaluja. Puulattioiden värimaailma tummenee ja kalanruotoparketti on taas in.


U S K A L L A   R O H K E A S T I   Tähtityynyt ja tekstit kaikissa muodoissaan saavat väistyä persoonallisten ja innovatiivisten ideoiden tieltä. Yhdistä uutta ja vanhaa, sekoita tyylejä, yllätä. Luota rohkeasti omaan makuusi!

Ruokapöydän ympärillä nähdyt tuolit, joista jokainen erilainen, jatkuu myös olohuoneen puolelle. Sohvan seurana on erityylisiä nojatuoleja, napakasti verhoiltuja ja laadukkaita. Sohvapöydäksi käy rahi tai vaikkapa 50-luvun siro sohvapöytä tai keksisitkö kierrätystavarasta jonkin uniikin tason?


R A A ' A N   M A K S A N   V Ä R I S T Ä   Herkullisten pastellivärien rinnalla vuoden väri, marsala, tuo ryhtiä sisustukseen. Hanna Sumari kannustaa yhdistämään esimerkiksi erilaisia punaisia rohkeasti huokuttelevaksi kokonaisuudeksi.

Luonto näkyy myös väreissä ja kuoseissa. Metsänvihreä yhdistetään hentoon vaaleanpunaiseen. Yhdeksi sisustusväriksi nousee sininen. Intensiivinen sininen yhdistetään petroolin väriin.
Tyynyissä, tekstiileissä ja tauluissa kuosit ja aiheet löytyvät eläin- ja kasvimaailmasta.

Metallit tuovat hohtoa laimeiden lamavuosien vastakohdaksi. Kupari, messinki ja basaarien patinoitunut hopea sekoittuvat herkullisiksi yksityiskohdiksi sisustuksessa. Paljettityynyn kimalteen voi huoletta yhdistää arkiseen pellavatyynyyn.


V A L K O I N E N   K A I P A A   M U S T A A   Mustavalkoisuus jatkaa edelleen voimakkaasti. Jopa niin voimakkaasti, että kokonaan valkoiset sisustukset ryhdistäytyvät voimakaskuvioisilla ja rohkeilla mustavalkoisilla tapeteilla. Kuviot ja muodot ovat tuttuja 50-, 60- ja 70-luvuilta. 

Vaikkakin verhoilussa ja huonekaluissa trendinä ovat tiukat ja napakasti verhoillut sohvat ja nojatuolit, sisustuksen yleisilme on rento ja vapaa. Niin väreissä kuin tyyleissäkin. Leiki muodoilla ja esineiden koolla, innostaa Hanna Sumari, yhdistele mielikuvituksellisesti ja löydä sisustuksessa oma juttusi.

Sisustetaan rennosti oman näköistä kotia, koska silloin siellä viihtyy, kiteyttää Hanna Sumari. Kunnioitetaan luontoa ja muistetaan juuremme. Ne ovat syvällä suomalaisessa metsässä.






Kuvat ovat nopeita räpsyjäni Forma Kevät 2015 messujen Trendialueelta. Alueen on suunnittellut RAW Design blogin kirjoittaja Peeta Peltola.




Kevään värit kierrättäen






Koti kaipaa jo kevään värejä.

Tänä keväänä värit maistuvat herkuille. Väripaletissa on mansikkajäätelöä, jääkarhukarkkia, laventelin kukkaa, punaviinin punaista, paahdettua mantelia ja jäätikön harmaata. Pehmeitä, viileitä pastellisia, melkein läpikuultavia sävyjä, yhdistettynä hienovaraisiin, lämpimiin ja luonnollisempiin sävyihin.

Pantone 16-1720 Strawberry Ice
Pantone 14-5714 Lucite Green
Pantone 18-1438 Marsala
Pantone 16-3310 Lavender Herb
Pantone14-1213 Toasted Almond
Pantone 14-4102 Glacier Grey

Kiersin kirpputoreilla mielessäni kevään värimaailma. Etsin värejä. Materiaalilla tai tuotteella ei ollut väliä, väreillä oli päärooli.

Aika helposti ostoskoriini kertyi erilaisia neuleita, pöytäliina ja verhot, joista löytyivät kevään värit. Marsala ja vihreä Lucite olivat vaikeimmat. Vanhan miehen viininpunaista kirpputoreilla oli paljon, mutta lämmintä punaviinin sävyistä ei juurikaan. Jäänviileää, kevyesti mintulla maustettua vihreääkään ei kirpputoreilla näkynyt. Kunnes löytyi yksi harmaa tyynynpäällinen, jossa koristetikkauksissa on juuri oikea vihreän sävy. 

Näillä kierrätetyillä tekstiileillä tuon kotiimme kevään. Vielä pesu, silitys ja ompelu, siivous, stailaus ja sommittelu - sitten kevät on tervetullut kotiimme!








15. tammikuuta 2015

Pieni, pienempi, pienin - mekkoja prinsessoille






Pienin mekko

Pienin mekoista on ommeltu kummisedän pikku prinsessalle. Se on kokoa 70 ja vielä jonkun verran suuri.

Tahdoin mekkoon jotain muuta kuin vaaleanpunaista.
Pikku prinsessa on niin pieni, että neidin äiti saa vielä päättää vaatetuksen värit. Tämän mekon värit valitsi kuitenkin kummisetä tai oikeastaan hän hyväksyi minun valitsemani kankaat.

Kivointa mekkojen ompelussa on kankaiden valinta - lahjan saajan ilahtuneen ilmeen jälkeen, tietysti. Vanhojen pöytäliinojen ja verhojen väritysten yhteen sommittelu ja sopivan sävyisten yksityiskohtien etsiminen kaikenmaailman jämälaatikoista on mielenkiintoista. Tykkään siitä! 

Kankaat, nauhat ja napit ovat kaikki haalittu kirpputoreilta. Mekon kaavan piirsin summamutikassa jotain vanhaa mekkoa mukaillen.







Pienempi mekko
 
Kummitytön mekkoon tahdoin ruusunpunaista ja pitsiä. Pieni ruusukuosinen tyynyliina oli juuri sopivan kokoinen käytettäväksi mekon yläosaan. Pitsikin riitti juuri ja juuri pituudeltaan. Mekko on kokoa 90.

Nappikorussa on rintaneula, joten sen saa pesua varten pois.








Pieni mekko

Oma tyttäreni sai sinisen mekon keltaisella terästyksellä. Mekko on kokoa 110. Tytär tietää mitä tahtoo, äiti ei sitä tiedä. Värivalinta oli väärä, olisihan se pitänyt arvata. Tälle neidille olisi pitänyt olla vaaleanpunaista!

On etsittävä pinkki pussilakana, vaaleanpunainen tyynyliina tai verhot ja sommiteltava sointuvat palaset. On ommeltava uusi mekko tyttärelle.
 






13. tammikuuta 2015

Tuliaisia kuistinpenkillä







Tammikuun pakkasilla on hyvä muistaa myös pieniä visertäviä lintuystäviämme.

Siskolikka toi linnuille tuliaiseksi laatikollisen kipposia. Kuistinpenkillä ne odottavat vielä rusettejaan, kiinnitän rusetit kahvikuppien korviin ripustusta varten.

Sujautan lapikkaat jalkaan ja vien herkkukipposet ulos omenapuunoksaan roikkumaan. Mitähän lintuja herkkukipposille lennähtää?









Herkkukipposet linnuille






Herkkukipposet linnuille


Tarvikkeet:

erilaisia kahvikuppeja
kookosrasvaa
ruokintasiemeniä linnuille
narua tai nauhaa sitomiseen


Näin teet:
  1. Sulata kookosrasva kattilassa ja lisää joukkoon reilusti siemeniä. Yhteen paketilliseen kookosrasvaa upposi reilun kilon verran siemensekoitusta.
  2. Sekoita ja kaada massa kahvikuppeihin.
  3. Anna massan jähmettyä pakkasessa.
  4. Kiepaise nauhasta rusetti ja ripustuslenkki kahvikupin korvaan. Ripusta kupit puuhun tai pensaaseen.
  5. Njam! Herkullisia ruokahetkiä pikkuvisertäjille!







11. tammikuuta 2015

Inspiraationa hämärän hyssy






Pakkaslumi peitti kevyellä harsollaan terassin pöydälle jääneet kävyt ja kurpitsat. Vaikka terassi on katettu, tuuli puhalsi huntunsa terassin jokaiseen kolkkaan. Pihlajanmarjojen puna pilkistää hämärässä lumiharson alta.

Puutarhassa lumi antaa anteeksi sinne unohtuneet multakasat, kukkaruukut ja ajamattoman ruohon. Talvella ummistan silmäni tekemättömiltä puutarhatöiltä ja annan ajatuksen karkailla jo tulevaan kevääseen ja uusiin ideoihin.

Inspiroidun talvisesta hämärästä ja puhkun intoa.

Tänä keväänä minä jaksan! Tänä kesänä minä teen sen ja sen homman valmiiksi!










6. tammikuuta 2015

Pyykkiin ja pakettiin






Se on ohi nyt.

Joulukuusi on riisuttu ja kannettu pihalle. Joululiinat on viikattu ja viety pyykkikoriin odottamaan pesua ja silitystä. Pahvilaatikossa ne saavat odottaa yli kevään ja kesän. Syksyllä koristeet kaivetaan varaston uumenista taas sisälle. Joulun alla suunnitellaan, fiilistellään ja puetaan koti jouluun.

En vielä laske päiviä uuteen jouluun, enkä edes kuukausia.

Vaikka jouluihminen olenkin, kaipaan jo kevään valoa ja kesän kukkia. Kaikella on aikansa. Eikä ainainen joulukaan tuntuisi joululta.

Vai tuntuisiko sittenkin?  







5. tammikuuta 2015

Aika luopua






Kops. Ensimäinen pallo tipahti lattialle. Kops, kops. Toinen ja kolmaskin. Taitaa olla aika luopua joulukuusesta ja riisua se koristeistaan.

Koristeita on ja on ja on. Työ ei hoidukaan silmän räpäyksessä, mutta tässä vaiheessa on helpompi tehdä työ kunnolla. Ensi jouluna on kivempi suunnitella joulusisustuksen värimaailmaa, kun koristeet ovat järjestyksessä. Valkoiset, hopeiset ja kultaiset koristeet pääsevät jokainen omaan laatikkoonsa.

Tänä vuonna tämän väristä, ensi vuonna jotain muuta.

Auts. Neulaset pistelevät ikävästi villasukan läpi. Auts, auts. Pääsee jo voimasanakin. Neulasia on joka puolella, ne kulkeutuvat koko taloon.

Kuusi on saatava pian pihalle. Loputkin neulaset karisevat matkalla ulko-ovelle. Äkkiä imuri hurisemaan ja siivoamaan. Silti, vaikka imuroisit kuinka tarkkaan, kuusenneulasia löytyy vielä juhannuksenakin. Ainakin pörrömaton uumenista.

Muistoja joululta.






2. tammikuuta 2015

Lupaus uudelle vuodelle






En lupaa mitään. Tai lupaan olla lupaamatta mitään.

Tai. Ehkä sittenkin lupaan.

Lupaan haaveilla. En oikein ole viime aikoina uskaltanut haaveilla. En isosti. On vain tarvinnut selviytyä arjesta, päivästä toiseen. Viikosta viikkoon, koko vuosi, edellinenkin.

Kaikki on ollut pysähdyksissä liian kauan. Liian monta vuotta. Nyt tekee jo mieli haaveilla ja astua askel lähemmäksi omia unelmia ja toiveita.

Lupaan toivoa. Ja uskaltaa toivoa. Tuntuu kuin viime vuosina olisin kulkenut matkaani toisten varjossa, toisten sanoihin luottaen ja syvästi pettyen. Aina jotain. Mitä vielä.

Lupaan tehdä yhden asian kerrallaan. Aloitan usein monta juttua samaan aikaan, sitten en saa yhtään valmiiksi kunnolla, enkä ajoissa. Lupaan tarttua tekemättömiin töihin, yksi homma kerrallaan, valmiiksi, kunnolla.

Lupaan iloita ja nauttia pienistä hetkistä, lupaan tehdä niistä suuria. Lupaan itkeä ja nauraa. Lupaan olla yhtä höpsö kuin tänäänkin ja leikkiä lumisotaa, halata puita ja kerätä valkovuokkoja, hypätä vaahteranlehtikasaan, juosta vesisateessa ja nukkua kuusen alla. Lupaan suukotella ja halata.

Lupaan rakastaa!







Kiinnostavia kirjoituksia: